Halki pimeän metsän

Kuljet kanssani
edelläni
jäljissäni
rinnallani
halki pimeän metsän
Aistit avoinna
hapuillen

Sinun askeleesi on niin kevyt
osaat olla hiljaa ja kuunnella
Minä rymisen ja rämisen
horjun ja hihitän
Räikeydelläni rikon hiljaisuuden herkän hunnun

Sinä ojennat kätesi
”Katso, tulikärpäsiä!”
Minä katson ja tunnen vain kätesi viileyden
Valoa en näe. En tulta.

Hidastan vähän ja hengitän
astun hiljaisuuteen minäkin
Metsä pehmenee
pysähdymme
ilma väreilee

Näen vähemmän
vaimenen

Tunnen enemmän
hiljaisuuden

Olen metsä

Olen hiljaisuus.