tiistai 10. syyskuuta 2013

Veljeni, lintuni

Kirjoitin seuraavan laulun tänään, 10.9.2013 työhuoneellani kattojen yllä.
Katselin ulkona hiljalleen leijailevia höyheniä ja musiikki taas vain tuli luokseni.

Olen viimeaikoina miettinyt ihmisen syntymää ja sitä, milloin "henki" tai "sielu" syntyy.
Syntyykö se hedelmöittymisen hetkellä? Vai puhallammeko lapsen henkiin omalla tietoisuudellamme siitä, että kannamme sisällämme uutta elämää. Olen joskus lukenut, että ihmisen sielu asuu äänessä ja että hengitys on sielun koti. Syntyykö ihmislapsi siis vasta silloin kun keuhkot alkavat toimimaan ja lapsi päästää ensimmäisen parahduksensa. Itse en tiedä. Mutta tiedän sen, että tunsin ensimmäisen lapseni jo ennen kuin sitä pystyi mistään oikeasti tietämään.

Haluaisin omistaa tämän laulun kaikille syntymättömille lapsille ja kaikille niille äideille ja isille, joiden lasten elämä on päättynyt ennen ensimmäistä hengenvetoa. Suru on suuri silloinkin, kun uusi elämä sisällä on vasta hyvin pieni. Laulu on myös kaikille niille lapsille, joiden sisko tai veli ei ole koskaan hengittänyt ensimmäistä hengenvetoaan. Parkaissut elämälle. Uskon, että lapset, herkkiä kun ovat pystyvät aistimaan ja tuntemaan enemmän kuin uskommekaan. Uskon että lapset tietävät.

Minusta on kaunis ajatus, että syntymättömät lapset elävät keskuudessamme enkeleinä. Pitävät meitä kädestä vaikeina hetkinä. Kulkevat kanssamme. En tiedä uskonko niin, mutta se on ajatuksena itselleni lohtua tuova ja saa hymyn sydämeeni. Joku sanoi, että leijailevat höyhenet kertovat enkelien läsnäolosta. Tänään ikkunani ulkopuolella leijaili kymmeniä höyheniä. Hiljalleen. Pyörien, tanssien. Ja minä lauloin.

Veljelleni, linnulleni
ja Äidilleni.

Suurella sydämellä ja rakkaudella.
(ja taas kyyneleet silmissä <3)

Istun portailla pienen pirtin
linnun taivaalla lentävän nään
Elämääni tässä mä mietin
sen kauneudenkin nään

Voi kunpa olisi meitä kaksi
kanssasi laulaa tahtoisin
Haluisi en kasvaa isommaksi
jos silloin sinut unohtaisin

Miten voin jotain kaivata
jota ei koskaan ollutkaan
Kuinka voisin sinua surra
kun ei me koskaan halattukaan

Tartu käteeni, pieni veljeni
auta mua jaksamaan
kulje kanssani läpi elämän
Veljeni enkelien maan

Istun portailla pienen pirtin
höyhen ilmassa leijailee
Silmissäni vaik asuukin suru
sydämmein sulle hymyilee

Nousen ylös ja astun sisään
porras allani narahtaa
Lämpö täyttää mun sydämeni
Lintu taivaalla lentää saa

Miten voin jotain kaivata
jota ei koskaan ollutkaan
Kuinka voisin sinua surra
kun ei me koskaan halattukaan

Tartu käteeni pieni veljeni
auta mua jaksamaan
kulje kanssani tämä elämä
Veljeni enkelien maan

Istun pöydässä pienen pirtin
tyttökultani pihalla nään
Elämääni tässä mä mietin
sen kauneudenkin nään

Voi kunpa olisi teitä kaksi
kanssanne laulaa tahtoisin
Haluisi en elää niin vanhaksi
että sinut unohtaisin

Miten voin jotain kaivata
jota ei koskaan ollutkaan
Miksi saisin sinua surra
kun ei me koskaan tavattukaan

Tartu käteeni pieni poikani
auta mua jaksamaan
kulje kanssani läpi elämän
Poikani enkelien maan

Istun pöydässä pienen pirtin
höyhen ilmassa leijailee
Silmissäin vaikka asuukin suru
sydämein sulle hymyilee

Katson kun tyttöni astuu sisään
porras allansa narahtaa
Lämpö täyttää mun sydämeni
Lintu taivaalla lentää saa

Miten voin jotain kaivata
jota ei koskaan ollutkaan
Kuinka voisin sinua surra
kun ei me koskaan tavattukaan

Tartu käteeni pieni poikani
auta mua jaksamaan
Kulje kanssani tämä elämä
Poikani enkelien maan

maanantai 9. syyskuuta 2013


Ystäväni järjestää tapahtuman, jossa me esiinnymme akustisesti. Konsertti sisältää pitkän alkurentoutumisen ja käsilläolevaan hetkeen laskeutumisen äänimaljojen sekä laulettujen vokaali- ja ylä-äänien soinnin hellässä huomassa  Pääset myös halutessasi itse mukaan laulun iloon sekä alun äänimaisemassa, että myöhemmin konsertin aikana mantroja laulettaessa.

Olet lämpimästi tervetullut mukaan!

"Mary Manner - suoraan sydämeesi
su 29.9.2013 klo 19-20, Gummeruksenkatu 8

Tervetuloa kuuntelemaan korvia hivelevää sekä sydäntä koskettavaa laulua ja soittoa. Tässä konsertissa voit istua tuolilla tai lepäillä lattialla (siinä tapauksessa otathan mukaasi alustan). Seisoakin saat, jos haluat.

Tule ja tuo kaverisikin nauttimaan jokaisella aistilla. Rentoutumaan!Pääsymaksu 10€/henkilö."

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Haavalleni

Sinä kysyt
voisinko soittaa sinua
kumisuttaa sinun runkosi vaaleanharmaata
kuminaa
lehtiesi hennon vihreää helinää
helisyttää

Ja minä vastaan
oi, minä soitan sinua
kumisutan sinun runkosi vaaleanharmaata
kuminaa
lehtiesi hennon vihreää helinää
helisytän

Oi haapani, haapani
haapani, haapani mun.
Haapani,
haapani haapani mun.

Minä kysyn
voisitko soittaa minua
kumisuttaa minun runkoni vaaleanharmaata
kuminaa
lehtieni hennon vihreää helinää
helisyttää

Ja sinä vastaat
oi, sinä soitat minua
kumisutat minun runkoni vaaleanharmaata
kuminaa
lehtieni hennon vihreää helinää
helisytät

Oi tuuleni
tuule tuuleni tule,
tule tuuleni tuule,
tule tuuleni mun